PERUSRATSASTUS KUNTOON, POHDINTAA SYYSKAUDELLE.

Syksy on hyvää aikaa keskittyä taas perusasioihin tasosta riippumatta. Oli laji mikä tahansa, meitä kaikkia sitoo velvollisuus tehdä hevosesta kestävä ratsu sekä huolehtia omasta kunnosta riittävästi siihen tasoon nähden millä halutaan ratsastaa. 

Hevonen ei valitse työpaikkaansa, mutta me voimme vaikuttaa siihen millaista sen työ on. Jokainen meistä määrittelee oman " standardin" siitä millaista ratsastus on, miltä hevosen tulisi tuntua ja millaisille ominaisuuksille painoarvoa laittaa. Itselleni " oma standardini" on hyvä ratsastettavuus ja terve ratsuhevonen. Hyvä ratsastettavuus voi tarkoittaa montaa asiaa mutta hyvän ratsun tulisi olla lähtökohtaisesti miellyttävä ratsastaa. Se on kevyt avuille, riittävän vahva, liikkuva ja tasapainoinen tehtävien vaatimustasoon nähden. 

Jos hevonen on lahjakas jossakin asiassa jo valmiiksi, sitä ominaisuutta vaalitaan järkevästi, eikä keskitytä pelkkiin heikkouksiin. Kun koulutus alusta asti suhteutetaan hevosen fyysisiin ja mentaalisiin kykyihin sopivaksi, syntyy hyvä ratsastettavuus joka luo perustan kaikelle. Kun halutaan nostaa vaatimustasoa, pyytää enemmän ja isommin, siirrytään alueelle jossa tulisi käydä lyhyesti ja hetkellisesti, ikäänkuin kertoen hevoselle että kokeillaan jotain uutta, yhdessä. Kun perusasiat on hyvin tehty, on helppo palata taas tutulle ja helpolle alueelle takaisin. Tällöin myös motivaatio, luottamus ja yritteliäisyys kasvaa hevosellakin ja taso nousee vähitellen, siinä tahdissa miten jokaisen yksilön fysiikka ja mentaalinen puoli voi kerrallaan ottaa vastaan.

Monta tietä vie Roomaan, mutta pohjattomaan vuokaan on hankala leipoa kakkua 

Mari