MIKSI HEVOSTA TULISI RATSASTAA ETEEN JA ALAS ASENNOSSA RIITTÄVÄN USEIN JA MITÄ SE OIKEIN TARKOITTAA?

Jos lihakset ei rentoudu ja veny, on hevosen oikea kokoaminen hyvin vaikeaa ja tehtävien vaikeustason nosto lähes mahdotonta jos halutaan välttää kehon virheasennot ja sen myötä tulevat fyysiset ja psyykkiset ongelmat. Askellajien tahti ja tasapaino kärsii helposti kireiden ja lyhentyneiden lihasten vuoksi. Nivelet kuormittuvat ja lopulta syntyy krooninen stressi joka vaikuttaa pitkällä juoksulla koko kehoon negatiivisesti. Osa hevosista keksii uusia tapoja liikkua, lihasaktivaatio siirtyy vääriin kehon osiin ja tehtävien suoritus vaikeutuu tai kehitys pysähtyy jossakin vaiheessa. Osalle meno ei maistu ollenkaan jos on riittävän hankalaa. Hevoset ovat persoonia , ja reagoivat epämukavuuteen erilaisin tavoin. 

Hyvässä tasapainossa liikkuva hevonen kannattelee rintakehänsä, keskivartalonsa, ja on aktiivinen takajaloistaan. Mieli on levollinen ja yhteistyöhaluinen. Hevosen ratsastettavuus on silloin hyvä!

Jotta ihanne tilanteeseen päästään, on hevosen opittava seuraamaan ohjaa oikealla tavalla. Hevosen tulee luottaa ohjastuntumaan, ja ratsastajan käteen. Hevosen tulee ymmärtää perusavut kuten puolipidäte, johtava ohja, ja liikkua ratsastajan kevyestä pohjeavusta eteen. Ilman näitä, ollaan kuin autossa ilman rattia. Pitkä, pyöreä keho jossa hevosen niska ja kaula pysyvät rentoina, mahdollistaa lantion oikean asennon ja takajalkojen aktiivisen käytön ja sen myötä hevosen selkä pääsee ylös. Kun voima lisääntyy, voidaan kokoamisastetta alkaa lisätä tästä asennosta. Mutta tämä vie aikaa. 

Kyse on kokonaisuudesta johon vaikuttaa ihan kaikki. 

Zemppiä talven treeneihin, vaihtelevat pohjat, ja hokkikausi kuormittaa kehoa jo muutenkin, joten laadukas eteen ja alas työskentely on hyvin tärkeää pitää mukana 

Mari